Amerikankääpiökettuterrierin DNA-testi kattaa kolme sairautta, jotka rodun yhdysvaltalainen rotujärjestö listaa: primaarisen linssiluksaation (PLL), synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan struumalla (CHG) ja pikkuaivojen ataksian (SCA). Polvet tutkitaan erikseen kliinisesti.

Testattavat sairaudet ennen jalostusta

Rotujärjestö American Toy Fox Terrier Club (ATFTC) listaa terveyssivullaan näiden lisäksi polvilumpion luksaation, jolle ei ole DNA-testiä. Kaikkien neljän tila kannattaa tietää ennen astutusta. ATFTC:n mukaan oireilevat koirat on jätettävä jalostuksen ulkopuolelle, ja pentua ostavan kannattaa pyytää vanhempien testitulokset nähtäväksi.

AKC suosittelee rodulle polvitutkimusta, kilpirauhasen tutkimusta ja PLL-testiä. DNA-testi kertoo, onko koira geenipuhdas, kantaja vai sairas, ja tieto ohjaa yhdistelmävalintaa niin, ettei kahta saman geenivirheen kantajaa yhdistetä keskenään.

Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta struumalla

Congenital hypothyroidism with goiter, lyhennettynä CHG, on sairaus, jossa kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormonia. Hormoni säätelee aineenvaihduntaa ja kasvua, joten puutos näkyy jo pentuiässä kasvun hidastumisena. CHG on autosomaalinen resessiivinen sairaus, eli pennun täytyy periä viallinen geenikopio molemmilta vanhemmiltaan sairastuakseen. Kantajat ovat oireettomia, eikä niitä voi tunnistaa ulkoisesti.

Hoitamattomana sairaus on pennulle hengenvaarallinen. Amerikankääpiökettuterriereillä tehdyssä tutkimuksessa (Fyfe ym. 2003) suun kautta annettu kilpirauhashormonikorvaus palautti sairaiden pentujen kasvun lähes normaaliksi, joten varhainen diagnoosi ja hoito ratkaisevat. Jalostuksessa tavoite on silti, ettei sairaita pentuja synny lainkaan, ja siihen DNA-testi on keino. Kun molemmat vanhemmat testataan ja tulokset tarkistetaan ennen astutusta, sairaan pennun syntyminen voidaan estää. Kantajaa voi käyttää jalostukseen, kunhan pari on saman geenivirheen osalta puhdas.

Pikkuaivojen ataksia

Spinocerebellar ataxia eli SCA on resessiivisesti periytyvä hermostosairaus, joka liittyy KCNJ10-geenin mutaatioon. Oireet alkavat tyypillisesti 2-6 kuukauden iässä. Koira menettää tasapainoaan, sen liikkeet muuttuvat horjuviksi ja kömpelöiksi, ja sairauteen voi liittyä lihasnykäyksiä (myokymia) sekä kouristuskohtauksia.

SCA-testin periaate on sama kuin CHG:ssä: kahta kantajaa ei yhdistetä, ja sairaat yksilöt voidaan tunnistaa jo ennen oireiden alkamista. ATFTC listaa DNA-testejä tekeviksi laboratorioiksi muun muassa OFA:n, Embarkin, Paw Print Geneticsin ja Wisdom Panelin, eikä se suosi mitään niistä. ATFTC:n mukaan useimmat laboratoriot tarvitsevat vain poskisivelynäytteen, joka otetaan laboratorion omalla testipakkauksella.

Polvilumpion kliininen tutkimus

Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno on pienille roduille tyypillinen rakenteellinen ongelma. Sille ei ole DNA-testiä, joten polvet tutkitaan käsin tunnustelemalla. Yhdysvalloissa OFA kirjaa tuloksen normaaliksi tai asteiksi 1-4. Suomessa Kennelliiton polvitutkimus tehdään tunnustelemalla ilman rauhoitusta ja röntgenkuvia, aikaisintaan 12 kuukauden iässä, ja tulos ilmoitetaan asteikolla 0-4. Alle kolmevuotiaana tutkitun koiran tulos on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä.

Muut sairaudet, joista kasvattajan on hyvä tietää

ATFTC:n mukaan moni sen jäsen testaa koiransa myös degeneratiivisen myelopatian (DM) osalta, vaikka se ei kuulu rotujärjestön edellyttämiin testeihin. DM on selkäytimen hitaasti etenevä rappeumasairaus ja heikentää takajalkoja.

Lisäksi ATFTC mainitsee kaksi pienille roduille yleistä sairautta. Legg-Calvé-Perthesin taudissa (LCP) reisiluun pään verenkierto häiriintyy ja luukudos vaurioituu. Sille ei ole testiä, ja ATFTC:n linjaus on, ettei sairastunutta koiraa käytetä jalostukseen. Von Willebrandin tauti on verenvuototauti, jossa veren hyytymistekijän taso jää normaalia matalammaksi.

PLL on silmäsairaus, jossa linssiä paikallaan pitävät säikeet heikkenevät ja linssi voi siirtyä paikaltaan. Sen DNA-testi kuuluu sekä ATFTC:n listaamiin testeihin että AKC:n suosituksiin.

Geenitestin teettäminen Suomessa

Jotta geenitestin tulos tallentuu Kennelliiton tietokantaan, testin on kuuluttava rodun tallennettaviin testeihin, ja Kennelliiton geenitestisivulta näkee, mitkä testit ja laboratoriot rodulle hyväksytään. Koiralle tilataan ensin lähete Omakoira-palvelusta. Näytteen ottaa eläinlääkäri tai Kennelliiton hyväksymä DNA-näytteenottaja, ja koiran tunnistusmerkintä tarkastetaan näytteenoton yhteydessä. Näyte lähetetään kyseiselle testille hyväksyttyyn laboratorioon.

Kennelliiton mukaan useimmat geenitestit hyväksytään laboratorioista Laboklin, Movet ja Wisdom Panel, mutta poikkeuksiakin on. Laboklin ja Movet tallentavat tulokset suoraan Omakoiraan. Muiden hyväksyttyjen laboratorioiden tulosraportti lähetetään Kennelliittoon itse, ja raportissa on oltava koiran tunnistusmerkintä. Raportti kertoo kunkin testatun sairauden osalta, onko koira geenipuhdas (clear), kantaja (carrier) vai sairastunut (affected).

Kantajan jalostuskäyttö oikealla yhdistelmällä

Resessiivisessä periytymisessä kantaja ei itse sairastu, mutta se kantaa yhtä kopiota viallisesta geenistä. Kun kantaja yhdistetään saman geenivirheen osalta puhtaaseen koiraan, yksikään pentu ei sairastu, ja jälkeläisistä keskimäärin puolet on kantajia. Kahden kantajan yhdistelmässä jokaisella pennulla on 25 prosentin todennäköisyys sairastua.

Kennelliiton mukaan geenitestien avulla voidaan parhaimmillaan estää sairaiden koirien syntyminen tietyn sairauden osalta ja käyttää silti jalostukseen mahdollisimman suurta osaa rodun koirista. Tämä on tärkeää pienessä populaatiossa, jossa geenipoolin kaventaminen on todellinen riski. Jos kantajat suljettaisiin kokonaan jalostuksen ulkopuolelle, menetettäisiin niiden muut hyvät ominaisuudet ja kavennettaisiin geenipoolia entisestään.

Testaamaton koira on tuntematon riski

Amerikankääpiökettuterrieri on Suomessa pieni rotu: KoiraNetissä sille oli 1.10.2026 kirjattu yhteensä 187 rekisteröintiä, ja vuosina 2021-2025 rekisteröintejä oli vuosittain 12-30. Siksi jokaisen jalostukseen käytettävän yksilön terveystieto on arvokas. DNA-testi ei hoida sairautta, mutta se paljastaa kantajuuden, jota ei muuten voi havaita, ja tekee yhdistelmän riskit näkyviksi ennen astutusta.