Amerikankääpiökettuterrierin polvet kannattaa tutkia, sillä AKC mainitsee koiran polvilumpioluksaation rodun terveysriskinä ja suosittelee rodulle polvitutkimusta. Luksaatiossa polvilumpio siirtyy pois telaurastaan reisiluun alaosassa. Vika on synnynnäinen ja periytyvä.

Terve polvi toimii kuin tela. Polvilumpio liukuu reisiluun päässä olevassa urassa polven koukistuessa ja ojentuessa, ja nelipäisen reisilihaksen voima välittyy sen kautta sääreen. Luksaatiossa lumpio hyppää urasta sivuun. Suomen Kennelliiton mukaan taustalla ovat virheellinen raaja-asento ja liian matala telaura, ja vikaa esiintyy erityisesti kääpiöroduilla sekä suurilla roduilla, joiden takaraajat ovat suorat. Kennelliiton rotumääritelmän mukaan 21,5-29-senttinen amerikankääpiökettuterrieri kuuluu kokonsa puolesta juuri siihen joukkoon, jossa vikaa esiintyy suhteellisen runsaasti.

Neljä astetta kertoo vian vakavuuden

Suomessa polvet arvostellaan Putnamin asteikolla nollasta neljään. Nolla tarkoittaa tervettä polvea: lumpio ei luksoidu. Ensimmäisessä asteessa lumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti, mutta se palautuu itsestään paikalleen. Toisessa asteessa lumpio pysyy paikallaan raajan ollessa ojennettuna mutta luksoituu polvea koukistettaessa tai kierrettäessä, ja sääriluu voi olla kiertynyt jopa 30 astetta. Kolmannessa asteessa lumpio on yleensä pois paikaltaan ja sääriluun kiertymä on 30-60 astetta. Neljännessä asteessa lumpio on pysyvästi sijoiltaan ja kiertymä voi olla jopa 90 astetta.

Eläinlääkäri toteaa asteen käsin tunnustelemalla eli palpoimalla. Röntgeniä ei arvosteluun tarvita. Tulos voi elämän mittaan huonontua, joten nuorena saatu lukema ei ole välttämättä lopullinen.

Hypähtävä askel on tunnetuin oire

Ensimmäisen asteen luksaatio on tyypillisesti oireeton, eikä se vaadi hoitoa. Toisen ja kolmannen asteen luksaatiossa oire näkyy liikkeessä: ravatessaan koira koukistaa jalkaa hetken kantamatta sillä painoa, kun lumpio on pois paikaltaan, ja jatkaa normaalia ravia lumpion palattua uraansa. Neljännessä asteessa lumpio ei enää palaa paikalleen, ja liikkuminen vaikeutuu selvästi.

Pienellä ja vilkkaalla terrierillä hetkittäinen kolmella jalalla hyppely menee helposti leikin piikkiin. Juuri siksi askellusta kannattaa katsoa tarkkaan tasaisessa ravissa. Toistuva hypähtely on syy varata aika eläinlääkärille, joka tutkii polvet ja arvioi jatkon.

Monen geenin säätelemä rakennevika

Kennelliiton mukaan polven rakennetta säätelee useampi geeni, ja ympäristö muokkaa niiden ilmenemistä. Periytyminen ei siis noudata yksinkertaista kaavaa, eikä kahden terveen vanhemman yhdistelmä takaa terveitä pentuja. Jalostusvalinnoilla vaivaa voidaan silti vähentää, ja siksi jalostukseen käytettävien koirien polvet tutkitaan virallisesti.

Yhdysvalloissa amerikankääpiökettuterrieri on vakiintunut rotu, jonka UKC on rekisteröinyt nykyisellä nimellä vuodesta 1936, mutta Suomessa se on harvinainen tulokas. Pienessä kannassa jokainen tutkimustulos painaa jalostuksen kannalta paljon.

Lievä ensimmäisen asteen löydös on tyypillisesti oireeton koko koiran elämän. Polvet kuuluvat silti rodun keskeisiin terveysseurannan kohteisiin parodontiitin ja silmäsairauksien rinnalla. Lue lisää rodun terveydestä ja geenitesteistä sivuston terveysosiosta.

Virallinen polvitutkimus aikaisintaan vuoden iässä

Kennelliiton virallisessa polvitutkimuksessa koiran on oltava tutkimushetkellä vähintään 12 kuukauden ikäinen. Tutkimus tehdään tunnustelemalla ilman rauhoitusta ja röntgenkuvia. Sen tekee Kennelliiton hyväksymä eläinlääkäri, ja liitto ylläpitää listaa tutkivista lääkäreistä. Alle kolmevuotiaan koiran tulos on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä, ja kolme vuotta täyttäneen koiran tulos on pysyvä.

Ristiriitatilanteisiin on oma menettelynsä. Jos koira on saanut ennen kolmen vuoden ikää eri tutkimuksista poikkeavat tulokset, kolmen ikävuoden jälkeen annettu 0/0-tulos voi kumota aiemman lievän löydöksen. Muissa tapauksissa huonompi tulos jää voimaan, kunnes Kennelliiton polvipaneeli käsittelee asian. Paneelissa istuu kolme ortopedian asiantuntijaa, ja se kokoontuu noin kerran vuodessa, tyypillisesti syksyllä. Ulkomailla tehdyn tutkimuksen tuloksen voi tallentaa Kennelliiton järjestelmään vain tietyin edellytyksin, esimerkiksi tuonti- tai vientikoiralle tai ulkomaiselle jalostuskoiralle.

Hoito etenee levosta leikkaukseen

Lievissä tapauksissa hoidoksi riittävät lepo ja eläinlääkärin ohjaama kivunhoito. Toisen, kolmannen ja neljännen asteen luksaatio voi vaatia leikkauksen, jossa polven mekaniikka korjataan esimerkiksi syventämällä telauraa tai siirtämällä jänteen kiinnityskohtaa. Vaikeimmissa tapauksissa leikkauksia voidaan tarvita useampia, ja ennuste vaihtelee tapauskohtaisesti. Hoitopäätös tehdään aina yhdessä eläinlääkärin kanssa koiran oireiden ja asteluvun perusteella.

Leikkauksen hinta vaihtelee klinikoittain, joten kustannukset kannattaa tarkistaa oman klinikan hinnastosta. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus vaikuttaa lopputulokseen. Ensimmäiset viikot ovat lepoa ja rajoitettua liikuntaa, minkä jälkeen fysioterapia palauttaa lihasvoimaa ja polven liikkuvuutta.

Arki ja harrastukset polvitulos huomioiden

Amerikankääpiökettuterrieri on energinen ja valpas pieni koira, joka hyppii mielellään syliin, sohvalle ja alas siitä. Polviltaan tutkitun ja terveeksi todetun koiran liikuntaa ei tarvitse rajoittaa. Jos koiralla on todettu luksaatio, arjen rutiinit ja liikunnan määrä kannattaa käydä läpi eläinlääkärin kanssa; käytännön ohjeita pienen koiran arkeen kokoaa sivuston hoito-oppi. Harrastuslajia valitessa polvitulos on hyvä pitää mielessä alusta asti.

Pennunostajan tärkein kysymys koskee vanhempien polvia

Pentua harkitsevan kannattaa pyytää nähtäväksi molempien vanhempien viralliset polvitutkimustulokset ja tarkistaa tuloksen päivämäärä, koska alle kolmevuotiaan tulos vanhenee kahdessa vuodessa. Vastuullinen kasvattaja kertoo tulokset kysymättäkin ja osaa selittää, mitä ne tarkoittavat. Pennun hankinnasta ja kasvattajista Suomessa kerrotaan tarkemmin omassa osiossaan.

Polvitulosten merkitystä korostaa rodun pitkä elinikä. AKC:n mukaan amerikankääpiökettuterrierin odotettu elinikä on 13-15 vuotta, joten pentuna hankittu koira ehtii elää mahdollisen polvivian kanssa yli vuosikymmenen.