Suomen Kennelliitto lisäsi amerikankääpiökettuterrierin ER-lisärekisteriinsä vuoden 2010 alussa. Rotu ei kuulu FCI:hin. Se tarkoittaa, että pentua haetaan eri reittiä kuin FCI-rotujen pentua, ja kasvattajalta vaadittavat paperit noudattavat ER-rekisterin omaa käytäntöä.

Amerikankääpiökettuterrierin kasvattajaa etsiessä on tiedettävä, mitä papereita ja tuloksia vastuullinen kasvattaja esittää oma-aloitteisesti. Rekisteröityjä koiria on Suomessa noin 170, ja pentueita syntyy vuosittain muutamia kymmeniä. Pienessä populaatiossa jokainen pentue merkitsee paljon, ja kasvattajan valinta ansaitsee erityistä huolellisuutta.

ER-rekisteri muuttaa pentujen hakureitin

FCI-rodun pentue saa Kennelliiton FI-rekisteritunnuksen ja näkyy suoraan kaikissa Kennelliiton järjestelmissä. Amerikankääpiökettuterrierin pentue rekisteröidään sen sijaan ER-rekisteriin, joka on Kennelliiton oma täydentävä rekisteri niille roduille, joita FCI ei ole tunnustanut. ER-rekisteri ei ole epävirallinen. Koirat saavat rekisteritodistuksen ja tunnistusmerkinnän samoin kuin FI-rekisterin koirat, ja ER-koirat voivat osallistua Kennelliiton koetoimintaan kuten rally-tokoon ja tottelevaisuuskokeisiin.

Yhdysvalloissa UKC rekisteröi rodun vuonna 1936 terrieriryhmään. AKC hyväksyi rodun vuonna 2003 Toy-ryhmään. Sama koira kuuluu siis kahdessa eri rekisterissä eri ryhmään, ja se kertoo enemmän rekisterien historiasta kuin koiran luonteesta. FCI:n tunnustusta ei ole tullut, eikä se ole näköpiirissä. Suomessa rotu pysyy ER-rekisterissä, ja pentuja etsitään sen puitteissa. Ostajalle tämä tarkoittaa, että kasvattaja ei voi vedota FCI-sertifiointiin, ja se tekee terveystuloksista, DNA-testeistä ja kauppasopimuksesta entistä tärkeämpiä.

Rekisteritodistus todistaa pennun alkuperän

Vastuullinen kasvattaja rekisteröi pentueen Kennelliittoon neljän kuukauden sisällä pentujen syntymästä. Rekisteritodistus on ensimmäinen paperi, jonka ostajan pitää nähdä. Se kertoo pennun vanhemmat, isovanhemmat ja kunkin koiran rekisteritunnuksen.

ER-rekisterin pennun todistuksessa näkyy ER-tunnus. Kasvattaja, joka esittää todistuksen ilman viiveitä, on jo osoittanut, että pentue on ilmoitettu ajallaan ja jokainen pentu on tunnistusmerkitty mikrosirulla. Rekisteritodistus ei kerro terveydestä. Se kertoo sukutaustasta ja siitä, että kasvattaja on noudattanut Kennelliiton aikarajoja ja käytäntöjä.

Polvitutkimus paljastaa pienen rodun rakenteen

Polvilumpion luksaatio on amerikankääpiökettuterrierin tunnetuimpia terveysongelmia. Rodulle ei ole asetettu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaa, mutta vastuullinen kasvattaja tutkituttaa jalostuskoiriensa polvet vapaaehtoisesti. Pieni koko tekee polvirakenteesta herkemmän, ja juuri siksi tämä tutkimus kertoo kasvattajan asenteesta niin paljon.

Kennelliiton virallisen polvitutkimuksen tekee hyväksytty eläinlääkäri vähintään 12 kuukauden ikäiselle koiralle. Tulokset kirjataan Putnam-asteikolla 0:sta 4:ään, ja molemmat takajalat tutkitaan erikseen. Tulos 0/0 tarkoittaa, että molemmat polvet ovat normaalit. Tulos 1/0 tai 0/1 kertoo lievästä löydöksestä yhdessä polvessa.

Alle kolmevuotiaan koiran tulos on voimassa kaksi vuotta tutkimuspäivästä. Kolme vuotta täyttäneen koiran tulos ei vanhene. Pyydä nähdä molempien vanhempien polvitulokset. Kasvattaja, joka on tutkituttanut molemmat jalostuskoirat, kertoo tulokset rodun terveyteen paneutuneena ja ilman pyynnön odottamista.

DNA-testit sulkevat pois neljä perinnöllistä sairautta

ATFTC listaa rodulle neljä DNA-testattavaa sairautta: primaarinen linssiluksaatio (PLL), synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta ja struuma (CHG), spinoserebellaari ataksia (SCA) ja degeneratiivinen myelopatia (DM). Testit tehdään posken limakalvonäytteestä, ja tulos kertoo, onko koira puhdas, kantaja vai sairastumisvaarassa.

PLL tarkoittaa linssiä kannattelevien säikeiden heikkenemistä silmässä. Oireet ilmaantuvat yleensä 4 ja 8 ikävuoden välillä. Sairastunut koira voi menettää näkönsä nopeasti, jos linssi siirtyy silmän etukammioon. Kantajakoira ei yleensä sairastu itse, mutta siirtää geenimuutoksen eteenpäin. CHG taas on kilpirauhasen toimintahäiriö, joka ilmenee jo pennuilla. SCA vaikuttaa liikkeiden koordinaatioon.

Kasvattaja, joka on testannut jalostuskoiransa, esittää tulokset paperilla pyytämättä. ATFTC suosittelee tulosten lähettämistä OFA:n tietokantaan rodun terveyden seurannan tueksi. Jos kasvattaja ei tiedä, mitä PLL tai CHG tarkoittaa, se kertoo puutteista rotutuntemuksessa. Testaamaton jalostuskoira on riski, jota ostajan ei tarvitse hyväksyä.

Kauppasopimus sitoo kasvattajan lupauksiin

Kauppasopimus on kirjallinen sopimus ostajan ja kasvattajan välillä. Kennelliitto neuvoo kasvattajia tekemään aina kirjallisen sopimuksen, ja vastuullisen kasvattajan kauppaan kuuluvat pennun rekisteritodistus sekä kirjalliset hoito-ohjeet. Eläinlääkärin tekemä terveystarkastus ennen luovutusta kuuluu asiaan.

Sopimuksesta pitää käydä ilmi luovutuspäivä, palautusehdot ja se, mitä papereita pennun mukana tulee. Luovutus tapahtuu aikaisintaan seitsemän viikon iässä. Hyvä sopimus kattaa myös sen, mitä tapahtuu, jos ostaja ei voi pitää koiraa. Vastuullinen kasvattaja haluaa tietää, minne hänen kasvattinsa päätyy, ja ottaa koiran tarvittaessa takaisin.

Kasvattaja, joka tarjoaa sopimuksen oma-aloitteisesti ja käy sen läpi kanssasi, on osoittanut asenteensa jo ennen kuin pentu vaihtaa omistajaa. Koulutuksen suunnittelu kannattaa aloittaa samassa yhteydessä, sillä kasvattaja tuntee pennun temperamentin ja voi antaa yksilöllisiä neuvoja arkeen.

Pentulista on ensimmäinen hakupaikka

Kennelliiton pentulista on palvelu, jonne kasvattajat ilmoittavat pentueensa itse. Kennelliitto ei toimi pentueiden välittäjänä, eikä listalle pääsy takaa kasvattajan laatua. Se on silti ensimmäinen paikka, josta hakua kannattaa aloittaa.

Amerikankääpiökettuterrierin pentueita ilmoitetaan pentulistalle harvakseltaan, ja odotusaika voi olla kuukausia. Pieni populaatio tarkoittaa, että pentuja ei synny joka kuukausi. Suoraan kasvattajaan yhteyttä ottamalla selviää, onko pentueita suunnitteilla tai tulossa. Rotuyhdistyksen kautta saa tietoa kasvattajista, jotka eivät välttämättä käytä pentulistaa. Kasvattajat ja pennut -sivulta löytyy perustiedot Suomen tilanteesta ja siitä, mistä pentua voi etsiä.

Tuontipennun paperit noudattavat omaa polkuaan

Pentuja tuodaan Suomeen maista, joissa rotu on rekisteröity UKC:n, AKC:n tai muun kansallisen rekisterin kautta. Tuontipennun rekisteröinti Kennelliiton ER-rekisteriin vaatii alkuperämaan rekisteritodistuksen, tunnistusmerkinnän ja tarvittavat terveystodistukset. Tuojakoiran EU-lemmikkipassi ja rabiesrokotus on oltava kunnossa.

Varmista, että alkuperämaan rekisteritodistus on aito ja myöntävä rekisteri on Kennelliiton tunnistama. ER-merkintä tulee vasta, kun Kennelliitto on käsitellyt hakemuksen. Prosessiin kannattaa varata aikaa, sillä käsittelyajat vaihtelevat. Tuontikoiran terveystulokset on syytä selvittää ennen ostopäätöstä. Eri maiden tutkimuskäytännöt poikkeavat toisistaan, ja kaikki tulokset eivät ole suoraan verrattavissa Kennelliiton järjestelmään. Kysy kasvattajalta, mitkä DNA-testit ja polvilumpiotutkimukset on tehty, ja tarkista, vastaavatko ne ATFTC:n suosittelemaa testilistaa.

Pentuvierailu paljastaa sen mitä paperit eivät kerro

Pentuvierailulla näet kasvatusympäristön, emän käyttäytymisen ja sen, miten pennut reagoivat vieraaseen ihmiseen. Vastuullinen kasvattaja kutsuu ostajan katsomaan pentuja ennen luovutusta ja vastaa kysymyksiin avoimesti. Tarkkaile, ovatko tilat siistit, pennut vireitä ja emä rauhallinen vieraiden läsnä ollessa. Kolmen kilon koira, joka on saanut hyvää hoitoa, näyttää sen turkin kunnosta ja käytöksestä.

Kysy, milloin polvitutkimus ja DNA-testit on tehty, ja pyydä nähdä tulokset. Kysy, mihin rotumääritelmän mukaisiin mittoihin vanhemmat osuvat ja miten kasvattaja on valinnut yhdistelmän. Kasvattaja, joka tuntee rotunsa ominaisuudet, osaa kertoa, miksi hän valitsi juuri nämä vanhemmat ja mitä hän haluaa pentueelta saavuttaa.

Kun rekisteritodistus, polvitulokset ja DNA-testitulokset ovat kunnossa, jäljelle jää pennun ensimmäinen eläinlääkärikäynti luovutuksen jälkeen.