Rotumääritelmä on koiraharrastuksen tylsimmältä näyttävä dokumentti. Se on lista mittoja ja adjektiiveja, ja useimmat lukevat siitä korkeintaan painon.

Amerikankääpiökettuterrierin kohdalla se on kuitenkin jotain muuta: tiivistetty historiadokumentti, jossa jokaisella säännöllä on syy. Ja yhdessä kohdassa suomalainen versio poikkeaa amerikkalaisesta tavalla, joka johtuu suoraan Suomen laista.

Tämä artikkeli lukee rotumääritelmän läpi kuin arkistolähteen. Se on kolmas osa sarjassa; aiemmat käsittelivät rodun historiaa ja rodun genetiikkaa.

Sääntö 1: runko on valkoinen, ja siitä ei jousteta

AKC:n rotumääritelmässä on yhdeksän hylkäävää virhettä. Kaksi niistä koskee pelkkää värijakaumaa:

  • Any dog whose body is not more than fifty per cent white, koira, jonka runko ei ole yli 50-prosenttisesti valkoinen, hylätään.
  • Any dog whose head is more than fifty per cent white, koira, jonka pää on yli 50-prosenttisesti valkoinen, hylätään.

Yleisen selityksen mukaan säännöt ovat perintöä ketunmetsästyksestä.

Kettuterrieri kehitettiin koiraksi, joka meni maan alle ajamaan ketun ulos kolostaan. Työ tapahtui hämärässä, ahtaassa tilassa ja aseiden läheisyydessä. Perinteisen selityksen mukaan valkoista karvapeitettä suosittiin, jotta metsästäjä erottaisi oman koiransa ketusta myös huonossa valossa ja nopeassa tilanteessa.

Helsinkiläisen sohvan päällä nukkuvan pikkuterrierin värisäännön juuret ovat siis tämän selityksen mukaan 1800-luvun englantilaisilla ketunmetsästysmailla. Sääntöä ei ole koskaan poistettu, koska rotumääritelmät säilyttävät alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkiä silloinkin, kun tehtävä on kadonnut sata vuotta sitten.

Sääntö 2: pää on värillinen

Rotumääritelmä hyväksyy neljä väriyhdistelmää, ja jokaisessa sama rakenne toistuu: pään vallitseva väri on tumma, rungon vallitseva väri valkoinen (yli 50 %).

VäriyhdistelmäPään vallitseva väri
KolmivärinenMusta, punaruskeat (tan) merkit poskissa, huulissa ja silmien yläpuolella
Valko-ruskea punaruskein merkeinSuklaanruskea, vastaavat tan-merkit
Valko-punaruskeaPunaruskea (tan)
Valko-mustaMusta

Lisäksi otsapiirto sallitaan, mutta se ei saa ulottua silmiin tai korviin asti, muuten koira hylätään. Myös se hylätään, jos pään ja rungon laikkujen värit poikkeavat toisistaan.

Tämä on kiinnostavaa muunkin kuin estetiikan kannalta. Koirilla on tunnettu yhteys pigmentin puutteen ja synnynnäisen kuurouden välillä. Merck Veterinary Manualin mukaan sisäkorvan pigmenttisolujen puute johtaa verisuonijuovan (stria vascularis) rappeutumiseen ja kuulosolujen tuhoutumiseen pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Ilmiö liittyy erityisesti kirjavuutta aiheuttavaan piebald-geeniin ja merle-geeniin, ja se on yleinen roduilla kuten dalmatiankoira, bullterrieri, australiankarjakoira ja parsoninrussellinterrieri.

Louisianan osavaltionyliopiston (LSU) eläinlääketieteellisen tiedekunnan listalla roduista, joilla synnynnäistä kuuroutta on raportoitu, on myös toy fox terrier. Rodun esiintyvyydestä ei ole julkaistua lukua, joten pigmentoitunutta päätä vaativaa värisääntöä ei pidä tulkita suojaksi kuuroutta vastaan.

Kuulon voi tutkia jo pentuna BAER-testillä (aivorungon kuuloherätevastemittaus). LSU:n mukaan testi tehdään tavallisesti aikaisintaan noin viiden viikon iässä, koska pigmenttiin liittyvä kuurous kehittyy 3–4 viikon iässä.

Sääntö 3: häntä — kohta, jossa Suomi eroaa Yhdysvalloista

Tässä on artikkelin konkreettisin löydös.

AKC:n rotumääritelmä sanoo hännästä näin:

The tail is set high, held erect and in proportion to the size of the dog. Docked to the third or fourth joint.

United Kennel Clubin määritelmä on vielä tarkempi: hännästä jätetään noin 2/5, ja kuuden kuukauden ikäisellä tai vanhemmalla koiralla hännän pituus on vähintään noin tuuma ja enintään noin kolme tuumaa.

Suomen Kennelliiton hyväksymässä rotumääritelmässä (30.6.2010) sama kohta kuuluu kokonaisuudessaan näin:

HÄNTÄ: Korkealle kiinnittynyt ja pystyasentoinen.

Typistysvaatimus on poistettu. Ei mainintaa nivelistä, ei pituusrajoja, vain hännän kiinnitys ja asento.

Syy on lainsäädännössä. Suomessa korvien typistys kiellettiin 1971 ja hännän typistys 1996 eläinsuojelulaissa. Vuoden 2001 alusta astui lisäksi voimaan typistettyjen koirien kilpailukielto, joka säädettiin nimenomaan hillitsemään typistettyjen pentujen tuontia maista, joissa toimenpide oli yhä sallittu.

Lopputulos on erikoinen tilanne: sama rotu, kaksi todellisuutta. Yhdysvalloissa syntynyt rotumääritelmän mukainen yksilö on typistetty eikä voi kilpailla Suomessa. Suomessa syntynyt yksilö on täyshäntäinen eikä täytä alkuperämaan rotumääritelmää. Kumpikin on samaa rotua ja kumpikin on oikein, omassa maassaan.

Suomalaiselle ostajalle tästä seuraa yksi käytännön ohje: jos harkitset tuontikoiraa Yhdysvalloista, selvitä hännän tilanne ennen kauppaa. Typistetyllä koiralla ei ole Suomessa näyttely- tai kilpailu-uraa. Lemmikkinä se on tietysti aivan yhtä hyvä koira.

Sääntö 4: korvat nousevat itse

Monella pystykorvaisella rodulla korva-asento on saatu aikaan leikkaamalla. Tällä rodulla ei ole.

Rotumääritelmä kuvaa korvat pystyiksi, teräväkärkisiksi, käännetyn V-kirjaimen muotoisiksi ja korkealle kiinnittyneiksi. AKC:llä on tästä oma hylkäävä virheensä: korvat, jotka eivät ole pystyssä yli kuuden kuukauden ikäisellä koiralla.

Olennaista on, että korvat nousevat itsestään pennun kasvaessa. Korvien typistys on Suomessa ollut kiellettyä vuodesta 1971, mutta tämän rodun kohdalla kielto ei ole koskaan muuttanut mitään, leikkaukselle ei ole ollut tarvetta.

Sääntö 5: koko on rajattu molemmista päistä

Rotumääritelmä ei tunne "mitä pienempi sen parempi" -ajattelua, jota näkee joidenkin kääpiörotujen markkinoinnissa. Päinvastoin.

Suomen Kennelliiton määritelmä antaa säkäkorkeudeksi 21,5–29 cm, ihannekoon ollessa 23–28 cm. AKC ilmaisee saman tuumina: 8½–11½, mieluiten 9–11. Ja AKC:llä alarajan alitus on hylkäävä virhe aivan kuten ylärajan ylitys: Any dog under 8½ inches or over 11½ inches.

Toisin sanoen: alle 21,5-senttinen yksilö ei ole "erityisen arvokas teacup-versio" vaan rotumääritelmän vastainen koira. Tämä kannattaa muistaa, jos vastaan tulee ilmoitus, jossa poikkeuksellisen pientä kokoa käytetään myyntivalttina.

Sääntö 6: luonteen puute on virhe

Rotumääritelmissä on harvoin hauskoja lauseita. Tässä on yksi.

Suomen Kennelliiton versio sanoo suoraan:

Terrierimäisen luonteen ja käyttäytymisen puute on virhe.

AKC muotoilee saman: yksilöt, joilta puuttuu kunnollinen terrierin asenne ja persoonallisuus, ovat virheellisiä.

Rotumääritelmä siis vaatii koiralta asennetta. Liian kiltti, liian vetäytyvä tai liian passiivinen yksilö on määritelmän mukaan virheellinen samalla tavalla kuin väärän värinen. Kun edellisessä artikkelissa kävi ilmi, että englannin sana feisty on peräisin juuri tämän tyyppisistä amerikkalaisista pikkukoirista, ympyrä sulkeutuu melko siististi: rodun sisukkuus ei ole sivuvaikutus vaan kirjattu vaatimus.

Ja lopuksi: pienuus on vanhempi kuin koirat

Yksi rodun perusominaisuuksista on vanhempi kuin mikään rotumääritelmä, itse asiassa vanhempi kuin koirat.

Tammikuussa 2022 Current Biology julkaisi tutkimuksen (Plassais ym., National Human Genome Research Institute yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa), joka selvitti koirien kokoeroja säätelevän IGF1-geenialueen historiaa. Pienikokoisuudelle altistava geenimuunnos löytyi noin 53 000 vuotta vanhan siperialaisen suden DNA:sta.

Pienikokoisuutta ei siis keksitty jalostuksessa. Raaka-aine oli olemassa susipopulaatioissa kymmeniä tuhansia vuosia ennen kuin koiria oli olemassa; ihminen vain valitsi sen esiin.

Amerikankääpiökettuterrieri on tässä valossa kolmen aikatason yhdistelmä: jääkautta vanhempi kokogeeni, viktoriaanisen ajan metsästysväritys ja 1900-luvun amerikkalainen maatilatyö, pakattuna muutaman kilon koiraan, joka nukkuu peiton alla.

Mitä tästä kannattaa ottaa mukaan

  • Väri: runko yli 50 % valkoinen, pää värillinen. Yleisen selityksen mukaan syy on ketunmetsästyksessä. Kuulo kannattaa silti tarkistaa, sillä rotu on raportoitujen synnynnäisen kuurouden rotujen listalla.
  • Häntä: Suomessa täyshäntäinen. Yhdysvalloista tuotu typistetty koira ei voi kilpailla Suomessa.
  • Korvat: nousevat itsestään, ei leikkauksia. Pystyssä viimeistään puolen vuoden iässä.
  • Koko: 21,5–29 cm. Alakanttiin poikkeava koira ei ole arvokkaampi vaan virheellinen.
  • Luonne: terrierimäisyys on vaatimus, ei sivuvaikutus.

Sarjan neljäs osa vie saman koiran suomalaiseen todellisuuteen: mitä lämmönsäätelyn fysiikka, Suomen laki ja laajat elinikätilastot sanovat kolmen kilon amerikkalaisesta maatilakoirasta pohjoisessa. Lue kolme kiloa Suomen ilmastossa.

Tutustu rodun perustietoihin, lue terveydestä tai vertaa rotua muihin pieniin rotuihin.

Usein kysyttyä

Miksi amerikankääpiökettuterrierin runko on valkoinen ja pää värillinen?

Yleisen selityksen mukaan väritys on perintöä ketunmetsästyksestä: valkoista runkoa suosittiin, jotta metsästäjä erottaisi oman koiransa ketusta myös hämärässä ja aseiden läheisyydessä. AKC:n rotumääritelmässä molemmat suunnat ovat hylkääviä virheitä, koira hylätään, jos runko ei ole yli 50-prosenttisesti valkoinen tai jos pää on yli 50-prosenttisesti valkoinen.

Miksi suomalaisella yksilöllä on pitkä häntä ja amerikkalaisella typistetty?

AKC:n rotumääritelmä vaatii hännän typistämistä kolmanteen tai neljänteen niveleen, mutta Suomessa hännän typistys kiellettiin 1996 (korvien jo 1971), ja Suomen Kennelliiton 30.6.2010 hyväksymässä versiossa kohta kuuluu vain "korkealle kiinnittynyt ja pystyasentoinen". Lisäksi vuoden 2001 alusta on ollut voimassa typistettyjen koirien kilpailukielto, joten Yhdysvalloista tuodulla typistetyllä koiralla ei ole Suomessa näyttely- tai kilpailu-uraa, lemmikkinä se on silti aivan yhtä hyvä koira.

Onko poikkeuksellisen pieni yksilö arvokkaampi?

Ei, vaan päinvastoin rotumääritelmän vastainen. Suomen Kennelliiton määritelmä antaa säkäkorkeudeksi 21,5–29 cm ihannekoon ollessa 23–28 cm, ja AKC:llä alarajan alitus on yhtä lailla hylkäävä virhe kuin ylärajan ylitys. Jos ilmoituksessa käytetään poikkeuksellisen pientä kokoa myyntivalttina, kyse ei ole arvokkaasta "teacup-versiosta".

Pitääkö kääpiökettuterrierin korvat teipata tai leikata pystyyn?

Ei tarvitse, korvat nousevat itsestään pennun kasvaessa. Rotumääritelmä kuvaa ne pystyiksi, teräväkärkisiksi ja käännetyn V-kirjaimen muotoisiksi, ja AKC:llä on hylkäävä virhe korville, jotka eivät ole pystyssä yli kuuden kuukauden ikäisellä koiralla. Korvien typistys on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1971, mutta tällä rodulla leikkaukselle ei ole koskaan ollut tarvetta.

Lähteet